Tärkein » sisätilat » Onko loma-aika työntekijän tekemä päätös?

Onko loma-aika työntekijän tekemä päätös?

 sisätilat  :  Onko loma-aika työntekijän tekemä päätös?

Jokaisella työntekijällä on oikeus lomalle, eikä hänestä voi luopua. Tarkoittaako tämä sitä, että työntekijä voi päättää täysin itsenäisesti lepopäivästä? On käynyt ilmi, että paljon tässä asiassa riippuu tapauksen olosuhteista. Joissakin tapauksissa työnantajalla on täysi oikeus ilmoittaa, milloin alaisen on käytettävä lomaa. Kun lomapäivän käyttöpäivä se ei riipu yksinomaan työntekijän päätöksestä?

Lomaoikeus

Jokaisella työsopimuksen perusteella työskentelevällä on oikeus vuosipalkkaan. Säännökset edellyttävät sen käyttöä luontoissuorituksina, ja vasta kun se ei ole mahdollista, asianmukainen käteisvastine otetaan käyttöön..

Esimerkki 1.

Työntekijä päätti irtisanoa työsopimuksen irtisanomisajalla, joka on hänen tapauksessaan 2 viikkoa. Tällä hetkellä hänellä on jäljellä 1 päivän irtisanomispäivä, ja hänellä on erinomainen 7 päivän lomaloma. Hän ei voi käyttää sitä, joten hänellä on vaatimus käteisekvivalentin maksamisesta tältä osin.

Työntekijä ei voi luopua oikeudesta lähteä - ei esimiehen määräyksestä eikä omasta aloitteestaan. Loman tarkoituksena on antaa jokaiselle työntekijälle lepo ja uudistuminen.

Oikeus lomalle ei kuitenkaan tarkoita, että työntekijä voi käyttää sitä millään tavalla kuulematta työnantajaansa. Tämä aiheuttaisi vakavia organisatorisia vaikeuksia etenkin suurilla työpaikoilla. Katso myös

  • Lomat päärynäpuun alla ja lomaraha
  • Puolipäiväinen loma - voiko työnantaja myöntää sen??
  • Viikonloppuloma - onko lomapäiviä myönnettävä?

Määräaika lomaloman ottamiselle

Monissa yrityksissä on ns lomaloma suunnitelmat. Se on ratkaisu, jonka avulla voit säätää tehokkaasti yksittäisten työntekijöiden lomia siten, että yrityksessä ei ole seisokkeja.

Edellä mainittujen suunnitelmien käyttöönotto ei kuitenkaan ole pakollista, vaikka se epäilemättä helpottaa lomalippujen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Tästä huolimatta on täysin mahdotonta asettaa loma-ajankohtia työnantajalle - vaikka on huomattava, että tämä koskee vain nykyisiä lomia.

Lomakalenteri tulisi laatia työntekijän ja työnantajan suostumuksella. Jos työnantaja pakottaa alaistensa lomavapaalle, hän rikkoo työlain säännöksiä. Tämä puolestaan ​​tarkoittaa sitä, että heille määrätään kansallisen työsuojelutarkastuksen seuraamuksia (työsuojelutarkastaja voi tällöin määrätä 1000–2000 zlotyn sakon, jos toistuvia rikkomuksia on enintään 5000 zlotya). tuomioistuimelle, työnantajalle voidaan määrätä sakko 1000–30 000 zlotya).

Meidän tulisi muistaa, että työntekijä ei voi tehdä itsenäistä päätöstä keskustellussa laajuudessa. Tämä johtaisi tilanteeseen, jossa työpaikalla ei olisi työntekijää tietyn ajan. Siksi molempien työsuhteen osapuolten tulisi päättää joka kerta nykyisen lomaloman käytöstä ilmoitettuna päivänä (kumpikaan ei voi soveltaa kiristystä tässä asiassa). Työlain 167 artikla
Työnantaja voi kutsua työntekijän lomalta vain, jos hänen läsnäolonsa yrityksessä vaaditaan olosuhteiden vuoksi, joita ei ole ennakoitu loman alkaessa..

Työnantajan on katettava työntekijälle suoraan työntekijän irtisanomisesta aiheutuvat kustannukset.

Entä myöhässä oleva loma?

Mahdollisuus asettaa maksamatta olevien lomapäivien päivämäärät on täysin erilainen. Muista, että työntekijän tulisi käyttää niitä luontoissuorituksena - viimeistään seuraavan kalenterivuoden 30. syyskuuta. Erääntyneen vuosiloman sattuessa työnantaja voi hyödyntää laillista velvoitetta. Sama koskee lomaa, joka myönnetään työntekijälle irtisanomisajaksi.

Yllä oleva kanta on toistuvasti vahvistettu oikeuskäytännössä. Esimerkkinä voidaan mainita korkeimman oikeuden 19. tammikuuta 2017 antama tuomio (asiakirjan viitenumero I PK 40/16), jonka mukaan työnantajan myöntämä lomavapaus irtisanomisajalla on työntekijää sitova, jos työnantaja on ilmoittanut loman tarkan päivämäärän..

Korkein oikeus päätti 26. huhtikuuta 2011 antamassaan tuomiossa (asiakirjaviite II PK 302/10) samalla tavalla - loman myöntäminen irtisanomisajaksi riippuu vain työnantajan tahdosta, jota työntekijä ei voi vastustaa.

Korkein oikeus puhui samalla tavoin 24. tammikuuta 2006 antamassaan tuomiossa (asiakirjaviite I PK 124/05), jonka mukaan työnantaja voi lähettää työntekijän vapaaseen lomaan, vaikka työnantaja ei suostu siihen. Meidän on muistettava, että jokainen työntekijä on velvollinen käyttämään työnantajan hänelle myöntämää lomavapaata työsopimuksen irtisanomisaikana, myös ennen taiteen voimaantuloa. Työlain 1671.

Edellä mainitun säännöksen mukaan työntekijä on työsopimuksen irtisanomisajan aikana velvollinen käyttämään hänelle kuuluvaa lomaa, jos työnantaja myöntää hänelle tänä aikana. Tällöin myönnetyn loman pituus, erääntynyttä lomaa lukuun ottamatta, ei saa ylittää Art. Työlain 1551.

Esimerkki 2.

Työntekijällä on viisi päivää palkatonta lomaa vuodesta 2019 alkaen. Hänen tulisi käyttää niitä 30. syyskuuta 2020 saakka. Työnantaja asetti tämän työntekijän maksamattoman loman käyttöpäivän 6. – 10. Heinäkuuta 2020 - hän voisi tehdä sen neuvottelematta työntekijä. Työntekijän on käytettävä maksamatta olevaa lomaa määrätyn ajan kuluessa - hänellä ei ole oikeutta vaatia tältä osin esimiehelle.

Jonkin verran epävarmuutta tässä asiassa tuotti MRPiPS: n vastaus parlamentaariseen interpellatioon nro 8918 maksamatta olevan vuosiloman myöntämisestä. Tästä seuraa, että työntekijän velvollisuus käyttää työnantajan hänelle myöntämää lomapäivää (sekä erääntynyttä että nykyistä) ilman työntekijän suostumusta syntyy työsuhteen päättyessä ja irtisanomisajalla. . Tätä tulkintaa ei sovelleta aikaisempiin tuomioistuinten tuomioihin, jotka koskevat maksamatta olevaa lomaa.

Määräaika palkatonta lomaa varten

Art. Työlaki 174, työnantaja voi työntekijän kirjallisesta pyynnöstä myöntää hänelle palkattoman loman. Edellä olevasta säännöksestä käy selvästi ilmi, että tällaisia ​​lomia syntyy vain työntekijän aloitteesta.

Työnantaja ei saa millään tavalla häiritä työntekijän oikeutta palkattomaan lomaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän ei saa lähettää työntekijää tämän tyyppiseen irtisanomiseen, vaikka se johtuisi työpaikan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta..

Yritykset lähettää työntekijöitä palkattomalle lomalle heidän tahtoaan vastoin ovat vakava työlainsäädäntö, jonka seurauksena työntekijät vaativat esimiehiä. SA: n tuomio Gdańskissa 22. toukokuuta 2013 (asiakirjaviite III AUa 783/12)
Jos työnantaja myönsi työntekijän pyynnöstä hänelle palkatonta lomaa ja samalla osapuolet sopivat, että työntekijä hoitaa osan tehtävistään tuolloin, työntekijälle ei annettu palkatonta lomaa. Osapuolet sopivat, että työntekijä jatkaa edelleen samaa työtä työnantajan palveluksessa vain rajoitetusti.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että yrityksen vaikeudet eivät voi oikeuttaa työntekijöitä ottamaan palkatonta lomaa, johon heillä on oikeus. Tässä tilanteessa Art. Työsäännöstön 81 §: n 1 momentti, jonka mukaan työntekijällä on oikeus henkilökohtaiseen palkkaluokkaan perustuvaan palkkaan, jos hän oli valmis tekemään sitä ja jos hänellä oli esteitä työnantajaan liittyvistä syistä. määräytyy tunne- tai kuukausihinnan perusteella, ja jos palkkakomponenttia ei ole erotettu palkkojen ehtoja määritettäessä - 60 prosenttia palkasta. Kummassakin tapauksessa palkkio ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin erillisten määräysten perusteella määritetty työn vähimmäispalkka.

Yhteenveto

Pääsääntöisesti työnantaja ei voi pakottaa alaista ottamaan lomaa määrätyn ajan kuluessa, mutta on olemassa kaksi poikkeusta:

  • esimies voi itsenäisesti määrittää työntekijälle maksettavan vuosiloman tarkan päivämäärän;
  • esimies voi itsenäisesti päättää työntekijälle kuuluvan lomapäivän työsopimuksen irtisanomisajalla.

Suosittelemme: Milloin sinun pitäisi viettää kahden viikon lomasi?

Suositeltava
Jätä Kommentti