Tärkein » sisätilat » Milloin sinun pitäisi ottaa kahden viikon lomasi?

Milloin sinun pitäisi ottaa kahden viikon lomasi?

 sisätilat  :  Milloin sinun pitäisi ottaa kahden viikon lomasi?

Työntekijän lomaloman rajan tulisi yleensä olla keskeytymätön, eli koko lomaraja tulisi käyttää kokonaisuudessaan kerralla. Vuosiloma on tarkoitettu työntekijän voiman uudistamiseen, eikä yksittäisten lomapäivien käyttö täytä tätä ehtoa.

Kahden viikon loma ja työlaki

Työlakien säännösten mukaan loma voidaan kuitenkin jakaa osiin edellyttäen, että:

  • loma jaetaan työntekijän pyynnöstä,
  • vähintään yhden osan lomasta ei saa olla lyhyempi kuin 14 peräkkäistä kalenteripäivää.

Työnantaja on työlainsäädännön mukainen, joten hän ei suostu lyhentämään kahden viikon lomavapaata. Jos työnantaja on hyväksynyt loman jakamisen osiin, hänen on varmistettava, että työntekijä vie osan lomasta siten, että se sallii 14 päivän levon. Katso myös

  • Poistu kysynnästä pitkän sairauden jälkeen - voiko työnantaja kieltäytyä?
  • Työntekijän sairaus ja palkaton loma - keskeytetäänkö loma?
  • Vaikuttaako yrityksen perustaminen loma-aikaan?

Tapaukset, joissa kahden viikon loma ei ole mahdollista

Käytännössä on tilanteita, joissa kahden viikon loma ei ole mahdollista. Näin on silloin, kun:

  • ensimmäisen kerran töihin aloittavan työntekijän loma, koska hän saa oikeuden lomalle jokaisen työskennellyn kuukauden lopussa, mikä on 1/12 määrästä, johon hänellä on oikeus työskennellä vuoden kuluttua,
  • lomapäivän lykkääminen lomaloman keskeytymisen vuoksi, esim. sairauden tai muiden art. Työlain 166 §.

Työllisyys vuoden aikana ja kahden viikon loma

Tilanteessa, jossa työntekijä on ollut työsuhteessa kalenterivuoden aikana eikä hän ole hankkinut oikeutta lomavapaaseen määrään, joka sallii 14 perättäisen kalenteripäivän, työnantajan ei pitäisi suostua työntekijän pyyntöön jakaa loma osiin.

Voi myös tapahtua, että työntekijä vaihtaa työnantajaa vuoden kuluessa. Sitten loma tulisi määrittää suhteessa työsuhteen kestoon tietyssä yrityksessä. Tässä tapauksessa työnantajalla ei ole tietoa siitä, onko kahden viikon lomalla pidetty. Ei epäilystäkään tilanteesta, jossa työntekijä ei hanki riittävästi lomaa uudesta työstä lepäämään seuraavat 14 kalenteripäivää. Työnantajan ei siis tarvitse myöntää enemmän lomaa kuin työntekijälle maksettava määrä.

Jos työntekijän loma on kuitenkin riittävän korkea valitsemaan 14 kalenteripäivää, hänen on käytettävä kahden viikon lomaa - sitä edellyttävät työsäännökset..

Työlain 162 artikla
Loma voidaan jakaa osiin työntekijän pyynnöstä. Tällöin ainakin yhden osan lomasta tulisi kestää vähintään 14 peräkkäistä kalenteripäivää.

Esimerkki 1.

Työntekijä palkattiin kesäkuussa 2020 3 kuukauden kokopäiväiseksi kokeilujaksoksi maanantaista perjantaihin. 1. syyskuuta alkaen hän teki määräaikaisen sopimuksen 2 vuoden ajaksi työnantajan kanssa. Koska työntekijällä ei ole 10 vuoden työkokemusta, hänellä on oikeus 20 päivän lomaan kalenterivuodessa. Suhteellinen loma on 12 päivää (26 päivää / 12 kuukautta x 7 kuukauden työsuhde). Tällöin työntekijä voi ottaa kahden viikon loman.

On syytä huomata, että 14 päivän loma ei tarkoita 14 päivän lomaa. Tämä johtuu siitä, että kyse on kalenteripäivistä, toisin sanoen työntekijä voi tosiasiallisesti käyttää 10 päivän lomaa, ja loput lepopäivät voivat olla vapaapäiviä työstä.

Mitä tapahtuu käyttämättömälle lomalle?

Työntekijän tulee käyttää koko hänelle maksettava loma koko vuoden aikana. Jos tämä ei ole mahdollista, loma siirretään seuraavalle kalenterivuodelle. Art. Työlain 168 §: n mukaan erääntynyt loma tulisi myöntää työntekijälle viimeistään seuraavan kalenterivuoden 30. syyskuuta. Työnantajan edun mukaista on myöntää työntekijälle tällainen loma.

Tietysti, jos työntekijä ei käytä lomaa täysimääräisesti 30. syyskuuta mennessä, lomaa ei menetetä ja se siirretään seuraavalle kalenterivuodelle. On kuitenkin muistettava, että työntekijän työoikeusvaatimukset vanhentuvat kolmen vuoden kuluttua. Tämä tarkoittaa, että tämän ajan kuluttua työntekijä ei voi vaatia työnantajaa myöntämään hänelle lomaa, maksamaan lomarahaa tai vastaavaa työsuhteen päättymisen jälkeen, jos kyse on 3 vuotta sitten pidetystä lomasta..

Voiko työnantaja pakottaa sinut lomalle??

Yleensä lomaloma tulisi ottaa työntekijän aloitteesta. Työnantajan yksipuolinen käsky lomalle ottaa vastaan ​​työlain säännöksiä. Työntekijän on päätettävä, milloin hän haluaa pitää tauon työstä. Tämän vahvistaa muun muassa Korkeimman oikeuden tuomio 25. tammikuuta 2005, I PK 124/05.

Edellä olevasta säännöstä on kuitenkin kaksi poikkeusta. Ensimmäinen on loma irtisanomisajalla - tässä tapauksessa työnantajalla on oikeus lähettää työntekijä lomalle, eikä työntekijä voi vastustaa tällaista päätöstä.

167 artikla1 Työsäännöistä
Työsuhteen irtisanomisaikana työntekijä on velvollinen käyttämään hänelle kuuluvaa lomaa, jos työnantaja myöntää hänelle lomaa tänä aikana. Tällöin myönnetyn loman pituus, erääntynyttä lomaa lukuun ottamatta, ei saa ylittää Art. 1551 "työntekijän loma työsuhteen päättyessä".

Toinen poikkeus on maksamatta olevan loman käyttö. Kuten mainittiin, työntekijän tulisi käyttää maksamatta olevaa lomaa seuraavan kalenterivuoden 30. syyskuuta asti. Jos hän ei tee niin, työnantajalle voidaan määrätä sakko. Koska työnantaja on vastuussa määräaikojen noudattamatta jättämisestä, hänelle on annettu oikeus lähettää yksipuolisesti työntekijä lomalle. Vahvistus löytyy korkeimman oikeuden 24. tammikuuta 2006 antamasta tuomiosta, I PK 124/05: "Mitä tulee erääntyneeseen lomaan, Art. Työlain 168, sellaisena kuin se oli voimassa riidanalaisella kaudella, työnantajan olisi myönnettävä se viimeistään seuraavan kalenterivuoden ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Siksi vuosiloman myöntäminen edellisiltä vuosilta seuraavan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä ei vaadi työntekijän suostumusta myös silloin, kun työsopimuksen irtisanomisaika alkaa samanaikaisesti (korkeimman oikeuden tuomio 2.9.2003, I PK 403/02, OSNP 2004 18, kohta 310). Tässä tapauksessa työnantajalla ei ole velvollisuutta sopia työntekijän kanssa loma-ajankohdasta, vaan hänen on myönnettävä hänelle loma edellä mainitussa määräyksessä mainitun ajan kuluessa.

Viimeinen kriisien vastainen kilpi (4.0) antaa työntekijälle mahdollisuuden myöntää enintään 30 päivää vapaata lomaa työnantajan ilmoittamana päivänä. Työntekijän ei tarvitse suostua siihen, hänen tulee noudattaa työnantajan ohjeita.

Seuraamukset työnantajalle lomasta jättämisestä

Työnantajalle, joka ei noudata edellä mainittuja säännöksiä eikä myönnä lomaa työntekijälle, määrätään sakko. Tällainen menettely on rikos, kuten Art. Työsäännöstön 282 §: n 1 momentin 2 kohta ja se voi altistaa yrityksen kustannuksille 1 000–30 000 EUR. Lisäksi työnantajan vastuulla on antaa työntekijän levätä. Häntä rangaistaan, vaikka työntekijä ei halunnut ottaa lomaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työnantajalla on oikeus määrätä työntekijä käyttämään lomaa vain joissakin tapauksissa. Työntekijän on pidettävä kahden viikon lomaa tiettynä kalenterivuonna, muuten työnantajalle voidaan määrätä 30 000 zlotyn sakko. Suosittelemme: Vuosiloma - milloin tilata?

Suositeltava
Jätä Kommentti