Tärkein » joka päivä » Työntekijän lepoajat - mikä on heidän koko?

Työntekijän lepoajat - mikä on heidän koko?

 joka päivä  :  Työntekijän lepoajat - mikä on heidän koko?

Art. Työlain 14 §: n mukaan oikeus lepoon sisältyy työntekijän perusoikeuksiin. Sen täytäntöönpanoa tukevat työaikaa, vapaapäiviä ja vapaapäiviä koskevat säännökset. Yksi lainsäätäjän tällä alalla esittelemistä yksityiskohtaisista ratkaisuista on tarjota työsuhteessa oleville ihmisille ns lepoaikoja. Mitä ne ovat ja kuinka paljon ne ovat työntekijöiden lepoajat? Vastaamme alla.

Leposäännösten tarkoitus

Lepoaikoja koskevien säännösten päätarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus toipua. Se liittyy myös läheisesti turvallisten työolojen varmistamiseen. Laajemmassa mielessä lepoajat ovat poissaoloja työstä, mikä mahdollistaa työntekijän sosiaalisen itsensä toteuttamisen.

Pienin päivittäinen lepo

Art. Työsäännöstön 132 §: n 1 momentissa työntekijällä on oikeus vähintään 11 ​​tunnin yhtäjaksoiseen lepoon joka päivä. Poikkeuksena Art. 132 §: n 2 momentin 1 kohdassa suljetaan tämä oikeus pois työntekijöiltä, ​​jotka hoitavat työpaikkaa työnantajan puolesta. Tähän luokkaan kuuluvilla työntekijöillä on työpaikan organisaatiorakenteen kärjessä olevan kyvyn vuoksi kyky hallita omaa työaikaansa itsenäisesti, joten he päättävät itse, kuinka kauan he työskentelevät joka päivä..

Esimerkki 1.

Työntekijä työskentelee työaikajärjestelmässä, jossa hän työskentelee päivittäin maanantaista perjantaihin klo 7.00-15.00. Esitetyissä olosuhteissa työntekijälle tarjotaan joka päivä vähintään 11 ​​tunnin keskeytymätön lepoaika: työpäivinä se on 16 tuntia päivässä (24 tuntia - 8 tuntia työtä = 16 tuntia lepoaikaa).

Työsäännöstön erityismääräykset, sisältyvät art. 132 §: n 2 momentin 2 kohta ja 3 kohta liittyvät tapauksiin, joissa pelastusoperaatio on suoritettava ihmisten elämän tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojelemiseksi tai vian poistamiseksi. Pelastusoperaatioon osallistuvien työntekijöiden - työn ollessa käynnissä - työnantajan ei tarvitse antaa edellä mainittua 11 tunnin yhtäjaksoista lepoa joka päivä. Työn päättymisen jälkeen työntekijällä on kuitenkin oikeus vastaavaan lepoaikaan tiettynä toimitusjaksona.

Katso myös

  • Lepo työpäivien välillä määräyksissä
  • Vastaava lepoaika - kuinka kompensoida sen rikkominen?

Pienin viikoittainen lepo

Art. Työsäännöstön 133 §: n 1 momentissa työntekijällä on oikeus vähintään 35 tuntiin keskeytymätöntä lepoa viikossa, mukaan lukien vähintään 11 ​​tuntia yhtäjaksoista päivittäistä lepoa. Tämän lepoajan tulisi olla sunnuntaina ymmärrettynä 24 peräkkäisenä tunnina kello 6.00 alkaen, ellei työnantajan kanssa ole sovittu toista aikaa. Sallittuina sallittu työ sunnuntaisin voi olla muu kuin sunnuntai (työlain 133 § 3 ja 4 §).

Esimerkki 2.

Työntekijällä, joka työskentelee esimerkissä 1 tarkoitetussa työjärjestelmässä (klo 7.00-15.00 - maanantaista perjantaihin), on tässä järjestelmässä 35 tunnin lepoaika, joka on sunnuntaina (24 tuntia) ja lauantaina (24 tuntia). Tässä tapauksessa todellinen keskeytymätön lepoaika on 48 tuntia.

Art. Työsäännöstön 133 §: n 2 momentissa, jos on tarpeen suorittaa pelastusoperaatio ihmisten elämän tai terveyden suojelemiseksi, omaisuuden tai ympäristön suojelemiseksi tai epäonnistumisen poistamiseksi, ja jos työaika muuttuu työntekijä siirtyessään toiseen vuoroon sovitun aikataulun mukaisen työajan mukaisesti viikoittainen keskeytymätön lepo voi sisältää lyhyemmän tuntimäärän, mutta ei saa olla vähemmän kuin 24 tuntia.

Esimerkki 3.

Työnantaja kutsui korjaustöihin esimerkeissä 1 ja 2 kuvatun työntekijän työskentelemään lauantaina. Teokset kesti 11.00–24.00. Sitten työntekijällä oli vapaapäivä koko sunnuntain. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja antoi työntekijälle vähimmäislepoajan, joka tarkasteluolosuhteissa (erittelytapauksessa) oli 24 tuntia..  Tarve antaa työntekijälle vähintään 11 ​​tunnin päivittäinen lepo ja 35 tunnin viikoittainen lepo tulee ottaa huomioon paitsi määritettäessä työntekijän työaikataulua myös ohjeistettaessa työntekijää tekemään ylityötä..

Työntekijän lepoajat ja päivystys

Työlain 1515 §: n mukaan työntekijän velvollisuutena on olla valmis työskentelemään työsopimuksen mukaisesti normaalin työajan ulkopuolella työpaikalla tai muussa työnantajan nimeämässä paikassa. Päivystysaika ei sisälly työaikaan, jos työntekijä ei tehnyt työtä päivystysaikana. Päivystysaika ei kuitenkaan saa vaikuttaa työntekijän oikeuteen hyödyntää edellä mainittuja lepoaikoja.

Esimerkki 4.

Voimassa olevan työaikataulun mukaisesti työntekijä työskentelee 8 tuntia päivässä maanantaista perjantaihin. Näissä olosuhteissa työnantaja voi vaatia työntekijää tarjoamaan vähintään 11 ​​tunnin lepoaikaa päivässä ja kehottaa työntekijää olemaan päivystyksessä enintään 5 tuntia työpäivinä (24 tuntia - 8 tuntia). työaika - 5 tuntia päivystystä = 11 tuntia lepoaikaa).

Erilliset säännöt vastaavan työajan järjestelmälle

Art. Työsäännöstön 135 §: n 1 momentissa vastaavan työajan järjestelmä käsittää päivittäisen työajan pidentämisen tietyinä päivinä ja tasapainottamisen lyhyemmällä päivittäisellä työajalla muina tai poissaolopäivinä (joissakin päivissä työntekijä työskentelee yli 8 tuntia, ja muina päivinä se kompensoi alle 8 tuntia tai vapaapäiviä).

Työssä, joka koostuu laitteiden valvonnasta tai liittyy osittain työvalmiuteen, voidaan käyttää vastaavaa työaikajärjestelmää, jossa päivittäistä työaikaa voidaan pidentää 16 tuntiin (työehtosopimuksen 136 §: n 1 momentti). Työlainsäädäntö). Kun kuitenkin vartioidaan omaisuutta tai suojellaan ihmisiä, samoin kuin yrityksen palokuntien ja yrityksen pelastuspalvelujen työntekijöiden suhteen, on sallittua pidentää sitä 24 tuntiin (työlain 137 artikla). Näissä erityistapauksissa, joissa sovelletaan vastaavan työajan järjestelmää, työnantaja ei ole velvollinen antamaan työntekijälle jokaisena päivänä 11 tunnin keskeytymätöntä lepoaikaa. Työlain 132 §: n 1 momentti. Toinen sääntö koskee tätä artiklaa. Lain 136 §: n 2 momentti, jonka mukaan työntekijällä on oikeus levätä vähintään yhden työtunnin jälkeen pidennetyn päivittäisen työjakson jälkeen vähintään yhtä monta tuntia. Tästä huolimatta työntekijällä on oikeus Art. Koodeksin 133 §.

Esimerkki 5.

Kiinteistön vartioimiseksi palkattu työntekijä noudattaa sovellettavan työaikataulun mukaisesti päivittäistä työaikaa, joka on pidennetty 24 tuntiin: maanantaista klo 7.00 tiistaina. Siksi työntekijälle tulisi antaa heti tämän työn suorittamisen jälkeen eli tiistaina klo 7.00 alkaen vähintään 24 tunnin lepo..  Tuomioistuinten oikeuskäytännössä tarkasteltiin työntekijän oikeuksien ongelmaa siinä tapauksessa, että työnantaja ei toiminut lepoaikoina. Korkein oikeus totesi 1. elokuuta 2009 antamassaan tuomiossa nro III PK 22/09, että jos työntekijälle ei anneta lepoaikaa Art. 132 ja art. Työsäännöstön 133 §: ssä tarkoitetulla tavalla hänellä ei ole vaatimuksia lisäpalkkioista tältä osin eikä kertyneen vapaa-ajan myöntämisestä vastaavan määrän käyttämättömiä lepoaikoja. Työntekijällä ei ole oikeutta lisäpalkkaan, koska oikeus palkkioon johtuu suoritetusta työstä ja ajasta, jolloin sitä ei suoriteta, vain silloin, kun erityissäännöksessä niin säädetään (työlain 80 §). Siksi kun otetaan huomioon, että lepoajan antamatta jättämisestä määrättäviä seuraamuksia ei säännellä työlainsäädännöllä, tuomioistuin päätti, että tältä osin olisi sovellettava siviililain säännöksiä (työlain 300 artikla). Siksi siinä tapauksessa, että työntekijälle aiheutuu tältä osin aineellista vahinkoa, hän voi vaatia korvausta Art. Siviililain 471 § (velvollisuus korjata vahingot, jotka johtuvat velvoitteen noudattamatta jättämisestä tai virheellisestä täyttämisestä), ja aineettoman vahingon sattuessa - Art. 23 ja art. Työsäännöstön 24 §: ssä (vaatimukset henkilökohtaisten oikeuksien loukkaamisesta, mukaan lukien oikeus vaatia rahallista korvausta) Lakisääteisten lepoaikojen tarjoaminen työntekijälle ei ole vaikeaa, kun työnantaja käyttää yksinkertaisia ​​työaikajärjestelymenetelmiä, kuten perustyöaikajärjestelmää (8 tuntia päivässä viiden päivän työviikon sisällä). Suurempi haaste on noudattaa käsiteltyjä lakivaatimuksia sovellettaessa monimutkaisempia ratkaisuja, kuten vastaavan työajan järjestelmää, jossa työntekijän työaikataulu voi säätää erilaisesta työajasta yksittäisinä päivinä. Suosittelemme: Ovatko työsuhteen muuttavan työntekijän oikeudet lailla säänneltyjä??

Suositeltava
Jätä Kommentti