Tärkein » suojelus » Työtuomioistuimeen nostettu kanne - miten työnantaja voidaan nostaa kanne?

Työtuomioistuimeen nostettu kanne - miten työnantaja voidaan nostaa kanne?

 suojelus  : Työtuomioistuimeen nostettu kanne - miten työnantaja voidaan nostaa kanne?

Asianomaiset osapuolet eivät voi itse ratkaista kaikkia riitoja, joita työntekijän ja työnantajan välillä voi syntyä heidän välisen työsuhteensa yhteydessä. Joskus oikeuden määräys on välttämätön. Kuinka koota oikeusjuttu työoikeudelle? Yksityiskohdat löytyvät artikkelista! 

Oikeudenkäynnit

Art. Työsäännöstön 242 §: n 1 momentissa työntekijä voi vaatia työsuhteen mukaisia ​​vaatimuksiaan tuomioistuimessa. Nämä riidat ratkaistaan ​​työtuomioistuimissa (työlain 262 §: n 1 momentti), ja niiden käsittelyä säännellään Art. Siviiliprosessilain 459–4777a.

Sovittelukomissio

Työlaki kannustaa työsuhteen osapuolia (243 artikla) ​​pyrkimään sovintoratkaisuun. Siksi työntekijä voi jo ennen asian saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi pyytää sovittelumenettelyn aloittamista sovittelulautakunnan edessä, jos sellainen on perustettu työnantajan luona. Komission toiminnan puolueettomuuden takaamiseksi säännöstössä kielletään nimittämästä johtajaa työnantajan, työpaikan, pääkirjanpitäjän, oikeudellisen neuvonantajan sekä henkilö-, työ- ja palkanlaskijaa käsittelevän henkilön nimissä (244 art. . 246)..

Menettely aloitetaan sovittelulautakunnassa työntekijän pyynnöstä, joka toimitetaan kirjallisesti tai suullisesti. Komitean tulisi pyrkiä ratkaisemaan asia sovintoratkaisulla 14 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä (248 ja 251 kp).

Jos riidan osapuolet pääsevät sopimukseen, ne sopivat komiteassa. Osapuolet ja sovittelukomitean tuomariston jäsenet allekirjoittavat sovintopöytäkirjan. Lain tai sosiaalisen rinnakkaiselon periaatteiden vastaista ratkaisua ei voida hyväksyä (työlain 252 ja 253 artikla).

Riidan hoitaminen sovittelukomiteassa ei ole pakollista työsuhteen osapuolille. Työnantajan (myös työnantajan) kanssa riidanalainen työntekijä voi välittömästi saattaa asian oikeuteen.

Määräajat vaatimusten esittämiselle

Voidakseen menestyä vaatimuksessaan oikeudessa, työntekijän on vaadittava sen tyydyttämistä laissa asetetussa määräajassa.

21 päivän määräajaksi on asetettu, jotta se saatettaisiin työtuomioistuimeen:

  • valitukset työsopimuksen irtisanomisesta - alkaen työsopimuksen irtisanomista koskevan kirjeen toimittamispäivästä;
  • palauttamis- tai korvauspyynnöt - lasketaan työsopimuksen irtisanomista koskevan irtisanomisilmoituksen toimittamispäivästä tai työsopimuksen päättymispäivästä alkaen;
  • työsopimuksen tekemispyynnöt - lasketaan työstä kieltäytymistä koskevan ilmoituksen toimittamispäivästä (työlain 264 artikla).

Edellä mainitut toiminnot suorittaa työntekijä oikeusjuttu työnantajaa vastaan.

Jos työntekijä ei ole suorittanut - syyllisyydestään - edellä mainittuja toimia määräajassa, työoikeus päättää hänen pyynnöstään palauttaa viivästyneen määräajan. Määräajan palauttamista koskeva hakemus jätetään työtuomioistuimelle seitsemän päivän kuluessa epäonnistumisen syyn päättymisestä. Sen on perusteltava olosuhteet, jotka oikeuttavat palauttamisen (työlain 265 artikla).

Esimerkki 1.

Työnantaja irtisanoi työntekijän työsopimuksen 1. heinäkuuta toimittamalla kyseisenä päivänä kirjeen, joka sisältää irtisanomisilmoituksen. Siksi työntekijän 21 päivän määräaika muutoksenhakuun irtisanomisilmoituksesta työtuomioistuimessa päättyi 22. heinäkuuta (määräaikaa laskettaessa päivämäärä, jona sopimuksen irtisanomiskirje annettiin tiedoksi). Työntekijä ei valittanut (ei hakenut korvausta) tänä aikana vakavan sairauden takia. Työntekijä toipui 5. elokuuta, joten sinä päivänä määräajan noudattamatta jättämisen syy lakkasi olemasta. Näissä olosuhteissa työntekijä voi jättää määräajan palauttamista koskevan pyynnön viimeistään 12. elokuuta (7 päivää siitä päivästä, jona määräajan noudattamatta jättämisen syy lakkaa olemasta). Määräajan palauttamista koskevan hakemuksen sekä - mikä on tärkeää - työsopimuksen irtisanomista koskevan muutoksenhakutoimituksen työntekijä esitti tuomioistuimelle 11. elokuuta. Määräajan palauttamisen oikeuttavien olosuhteiden perustelemiseksi työntekijä liittää hakemukseen lääkärintodistuksen ja ilmoitti sisällössä, ettei sairauden aikana pystynyt valmistelemaan ja lähettämään valitusta tuomioistuimelle. Työoikeus katsoi hakemuksen ja analysoi siinä esitetyt tiedot perustellusti ja päätti palauttaa määräajan, jotta tuomioistuin voisi tutkia työntekijän valituksen.

Vaatimusten vanhentumisaika 

Muiden kuin kolmen edellä mainitun saatavan (esim. Maksamattomien palkkojen maksamista koskevat vaatimukset) osalta periaate on, että ne vanhentuvat tietyn ajan kuluttua..

Vaatimuksen vanhentumisesta seuraa, että henkilö, jota vastaan ​​vaatimus on oikeutettu, voi pidättäytyä täyttämästä sitä (ei ole velvollisuutta tyydyttää sitä), ellei hän luopu vanhentumisajan käytöstä (työlain 292 artikla) ). Siksi, vaikka työntekijän vaatimus olisi perusteltu, työnantajalla ei ole vanhentumisajan jälkeen oikeudellista velvollisuutta tyydyttää tätä vaatimusta..

Työntekijän työsuhteen mukaiset vaatimukset ovat vanhentuneet kolmen vuoden kuluttua niiden eräpäivästä, ts. Päivästä, jona työntekijällä oli oikeus vaatia työnantajaa tyydyttämään vaatimus, esim. Päivästä, jona työnantajan oli maksettava työntekijälle korvaus, eikä hän tehnyt niin (työlain 291 § 1).

Oikeusjuttu 

Työnantajaa vastaan ​​nostettujen vaatimusten täyttämiseksi työntekijä jättää työoikeudelle oikeusjuttu, jonka tulisi sisältää pääasiassa:

  • sen tuomioistuimen nimi, jolle se on osoitettu;
  • kantajan (työntekijän) ja vastaajan (työnantajan) etu- ja sukunimet tai nimet;
  • tarkoin määritelty pyyntö (esim. irtisanomisilmoituksen tunnustaminen tehottomaksi tai palauttaminen) ja omistusoikeustapauksissa myös riidanalaisen arvon ilmoittaminen, ellei tapauksen kohteena ole tietty rahamäärä (esim. maksamattoman summan määrä) palkkio);
  • maininta tosiseikoista, joihin kantaja perustaa kanteensa, ja todisteet niiden tueksi (ks. siviiliprosessilain 126 §: n 1 momentissa ja 187 artiklassa esitetyt yksityiskohtaiset vaatimukset).

Oikeusjuttu työntekijä voi toimittaa sen kirjallisesti ja suullisesti.

Toimivalta

Työntekijän tulee lähettää oikeusjuttu tuomioistuimessa, joka yleensä on vastaajan (työnantajan) toimivaltaan kuuluva tuomioistuin - ts. tuomioistuin, jonka alueella (lainkäyttöalueella) työnantajan kotipaikka on - tai tuomioistuimessa, jossa toimivallan alue on, oli tai oli tarkoitus olla suoritettu (siviiliprosessilain 461 §: n 1 momentti).

Esimerkki 2.

Työntekijä työskenteli Krakovassa sijaitsevan työnantajan palveluksessa. Työsopimuksen määräysten mukaan työpaikka oli kuitenkin Szczecin, joka oli myös työntekijän asuinpaikka. Työnantaja irtisanoi työntekijän työsopimuksen, mihin hän ei ole samaa mieltä. Siksi Art. Siviiliprosessilain 461 §: n 1 momentissa työntekijällä on mahdollisuus jättää vaatimus (valittaa työsopimuksen irtisanomisesta) Krakovan tai Szczecinin työtuomioistuimessa. Todennäköisesti työntekijä löytää paremman ratkaisun riidan nostamiseksi Szczecinin tuomioistuimelle asuinpaikan läheisyyden vuoksi.

Oikeusmaksut 

Työntekijän nostamasta oikeusjutusta ei yleensä makseta oikeudenkäyntiä. Velvoite maksaa se syntyy vasta, kun riidan kohteen arvo ylittää 50 000 zlotyn määrän. Tällöin peritään suhteellinen maksu - 5% vaatimuksen arvosta, mutta enintään 200 000 EUR (siviilioikeudenkäyntilain 35 § yhdessä 13 §: n 2 momentin kanssa). Maksu on maksettava korvausta nostettaessa.

Esimerkki 3.

Oikeudenkäynnissä työntekijä vaati, että työnantaja maksaa jäljellä olevan palkkion 62 000 zlotya. Siksi suhteellisen oikeusmaksun suuruus on 3100 EUR (62000 EUR × 5%).      

Kun kanne on jätetty, tuomioistuin tarkastelee sitä. Työntekijän on toimitettava sille kaikki asiaankuuluvat olosuhteet, jotka oikeuttavat hänen pyyntönsä, sekä todisteet. Oikeudenkäynnin aikana työntekijän on lisäksi vastattava toisen osapuolen - työnantajan - eri väitteisiin. Siksi riidan ratkaisemiseksi sinun tulee valmistautua asianmukaisesti ja harkita ammattimaisen asianajajan apua erityisesti oikeudellisesti monimutkaisissa tapauksissa. Suosittelemme: Matkakulujen korvaaminen - kustannustyypit

Suositeltava
Jätä Kommentti