Tärkein » suojelus » Sopimuksen irtisanominen yhteisellä sopimuksella - onko se aina molemminpuolista hyötyä?

Sopimuksen irtisanominen yhteisellä sopimuksella - onko se aina molemminpuolista hyötyä?

 suojelus  : Sopimuksen irtisanominen yhteisellä sopimuksella - onko se aina molemminpuolista hyötyä?

Sekä työnantaja että työntekijä voivat irtisanoa työsopimuksen. Se voidaan irtisanoa tai purkaa osapuolten yhteisellä sopimuksella. Sopimuksen irtisanominen yhteisellä sopimuksella näyttää olevan kullekin osapuolelle edullisin muoto. Valitettavasti tämä ei ole aina työntekijälle hyödyllinen muoto. Miksi? Lue artikkeli ja lue lisää siitä.

Kuinka työnantajan ja työntekijän välinen työsuhde voidaan irtisanoa?

Työsopimus Art. Työsäännöstön (jäljempänä "työlaki") 25 § voidaan tehdä koeajalle, määräajaksi tai toistaiseksi. Työnantaja tai työntekijä voi irtisanoa kumpikin näistä sopimuksista irtisanomisajalla, joka 1 artiklan mukaiseen kokeilusopimukseen. 34 on:

  • 3 työpäivää, jos koeaika on enintään kaksi viikkoa;
  • 1 viikko, jos koeaika on yli 2 viikkoa;
  • 2 viikkoa, jos koeaika on 3 kuukautta.

Määräaikaisten ja toistaiseksi voimassa olevien sopimusten irtisanomisaika on kuitenkin Art. 36 ja se riippuu tietyn työnantajan palveluksen pituudesta. Se on:

  • 2 viikkoa, jos työntekijä on ollut työsuhteessa alle 6 kuukautta;
  • 1 kuukausi, jos työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään 6 kuukautta;
  • 3 kuukautta, jos työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään 3 vuotta.

Määritetyn tai korvaavan koeajan sopimukset päättyvät spontaanisti sen ajanjakson päättyessä, jolle ne on tehty - korvaavan sopimuksen tapauksessa sopimuksen irtisanominen merkitsee korvaavan työntekijän paluuta työhön tai sopimuskauden päättyminen.

On myös tilanteita, joissa työsopimus voidaan irtisanoa ilman erillistä ilmoitusta. Näin voi tapahtua:

  • työntekijän syystä - art. Työsäännöstön 52 §: stä johtuen työntekijän velvoitteiden vakavasta rikkomisesta (tällä tavoin työntekijä voi irtisanoa myös sopimuksen, jos työnantaja rikkoo vakavasti velvoitteitaan, esim. Ei maksa korvausta ajallaan);
  • työntekijän syystä - Art. Työkoodeksin 53 §, jos työkyvyttömyys kestää yli 182 päivää ja 3 kuukautta kuntoutuspäivärahaa tai yli 3 kuukautta, jos työntekijä on ollut tietyn työnantajan palveluksessa alle 6 kuukautta ja työntekijän perusteltu poissaolo muista syistä kuin yksi kuukausi.

Edellä mainittujen työsuhteen päättämismahdollisuuksien lisäksi jokainen työsopimus voidaan irtisanoa osapuolten yhteisellä sopimuksella (työlain 30 §: n 1 momentti). Voi myös tapahtua, että työnantaja ensin antaa työntekijälle irtisanomisilmoituksen ja vaihtaa sen sitten irtisanomiseksi osapuolten yhteisellä sopimuksella..

Mikä on keskinäisen sopimuksen irtisanominen ?

Kuten nimestä käy ilmi, sopimuksen irtisanominen osapuolten yhteisellä sopimuksella koostuu molemminpuolisesti sovitusta työsuhteen päättymisestä sovitussa ajassa. Yleensä sopimus irtisanotaan tällä perusteella sellaisen työntekijän aloitteesta, jolla on jo uusi työtarjous ja joka ei voi odottaa sen alkamista irtisanomisajan päättymiseen saakka. vuotta on 3 kuukautta. Sitten osapuolet sopivat, että he eroavat toisistaan ​​eri päivänä, joka on hyväksyttävä sekä työntekijälle että työnantajalle.

Voi myös tapahtua, että työnantaja antoi työntekijälle aikaisemmin irtisanomisajan irtisanomisesta työntekijän velvoitteiden vakavan rikkomuksen vuoksi, ja sitten he pääsivät sopimukseen ja allekirjoittivat irtisanomisen yhteisellä sopimuksella. Tämä on hyväksyttävä tilanne, koska kuten korkein oikeus totesi 29. syyskuuta 1998 antamassaan tuomiossa, minä PKN 346/98:

"Jos molempien osapuolten tahdon mukaisesti muuttuu työsopimuksen irtisanomistapa, työnantajan alkuperäinen yksipuolinen aikomus ilmoittaa työsopimus työntekijän syystä lakkaa olemasta voimassa. Ei ole mahdollista saada kahta tahtoilmoitusta saman työsuhteen irtisanomiseksi samanaikaisesti, toisin sanoen työnantajan irtisanominen ja sopimuksen irtisanominen yhteisellä sopimuksella. Siksi on katsottava, että myöhemmän aikomuksen julistamisen seurauksena aikaisempi ilmoitus julistettiin pätemättömäksi ja työnantaja, joka suostui irtisanomaan työsopimuksen osapuolten sopimuksella, peruutti implisiittisesti aikaisemman ilmoituksensa. Työsopimuksen irtisanominen osapuolten yhteisellä sopimuksella voidaan tehdä milloin tahansa, vaikka alun perin toinen osapuoli irtisanoisi sopimuksen. Tällöin sopimuksen irtisanominen osapuolten yhteisellä sopimuksella korvaa työntekijän tai työnantajan ennakkoilmoituksen työsopimuksen irtisanomisesta.

On myös tilanteita, joissa työntekijä irtisanoo sopimuksen ja esittää sitten työnantajalle pyynnön muuttaa sopimuksen purkamistapa osapuolten väliseksi sopimukseksi..

Esimerkki 1.

Rouva Maria työskentelee pääkirjanpitäjänä. Hän antoi työnantajalle lausunnon sopimuksen irtisanomisesta kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Kahden kuukauden kuluttua kävi kuitenkin ilmi, että paljon kirjanpitoaikoja oli päätettävä ja työntekijä ehdotti työnantajalle irtisanomisajan jatkamista kuukaudella. Osapuolet sopivat purkavansa sopimuksen osapuolten yhteisellä sopimuksella rouva Marian ehdottamaan päivään. Tässä tilanteessa Marian työsuhde päättyi osapuolten yhteisellä sopimuksella, ja työnantajan on sisällytettävä nämä tiedot työtodistukseen.

Mitkä ovat irtisanomisen vaikutukset osapuolten yhteisellä sopimuksella??

Vaikka näyttää siltä sopimuksen irtisanominen yhteisellä suostumuksella on paras tapa irtisanoa työsuhde, jokaisen työntekijän tulisi miettiä, hyötyykö työsopimus tällä perusteella heidän tietyssä elämäntilanteessaan heille, koska suostumalla siihen riistetään monet etuoikeudet. Ensinnäkin työntekijällä ei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen ensimmäisten 90 päivän aikana työsuhteen päättymisen jälkeen. Art. 75 sekuntia 1 piste Työllisyyden edistämistä ja työmarkkinalaitoksia koskevan lain 2 §: n mukaan oikeutta työttömyysetuuteen ei myönnetä työttömälle, joka kuuden kuukauden aikana ennen ilmoittautumista poviat-työtoimistoon:

  • hän irtisanoi työsuhteen ilmoituksella 

tai 

  • osapuolten sopimuksella, 

lukuun ottamatta tilanteita, joissa osapuolten sopimus tapahtui konkurssin, työnantajan konkurssin tai työsuhteen vähentämisen vuoksi työpaikkaan liittyvistä syistä taikka työsuhteen tai palvelussuhteen irtisanomisesta tai osapuolten sopimuksesta johtuen asuinpaikan vaihto tai kun työntekijä irtisanoi sopimuksen art. Työlain 55 §. Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksen omasta aloitteestaan ​​yhteisellä sopimuksella, hän ei saa etuutta 90 päivän ajan rekisteröintihetkestä poviat-työtoimistoon. Jos työnantaja irtisanoo sopimuksen, hän saa etuuden 7 päivän kuluessa rekisteröinnistä.

Osapuolten välinen sopimus on eniten hyötyä työnantajalle, koska määräämättömäksi ajaksi työsuhteessa olevan työntekijän irtisanomiseksi hänen on ilmoitettava syy sopimuksen irtisanomiseen, johon työntekijä voi hakea muutosta työtuomioistuimessa. ilmoittaa tehtaalla toimiville ammattiliitoille aikomuksestaan ​​irtisanoa sopimus. Näitä velvoitteita ei synny, kun sopimus on tehty. Sopimuksen irtisanominen osapuolten yhteisellä sopimuksella vie työntekijältä mahdollisuuden puolustaa etujaan tehtaassa toimivilla ammattiliitoilla.

Voiko työntekijä kyseenalaistaa allekirjoittamansa työsopimuksen irtisanomisen yhteisellä sopimuksella?

Tällaisen sopimuksen allekirjoittanut työntekijä voi kiertää tämän tahtoilmoituksen vaikutukset edellyttäen, että hän hakee työoikeuteen ja osoittaa, että sopimuksen allekirjoittaminen oli lain vastainen sen puutteen - virheen tai uhkan - vuoksi. Art. Siviililain 88 §: n "välttäminen toiselle henkilölle virheen tai uhkan vaikutuksesta tehdyn tahdonilmoituksen oikeudellisista seurauksista tapahtuu kyseiselle henkilölle kirjallisesti antamalla ilmoituksella"..

Virheen sattuessa ne on toimitettava vuoden kuluessa löydöksestä ja uhan sattuessa vuoden kuluttua ehdon lakkaamisesta. Usein työntekijät kokevat sen, kun työnantaja on tarjonnut heille sopimuksen irtisanominen yhteisellä suostumuksella, irtisanomisen sijasta tämä on syy haastaa se uhan perusteella. Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö ei kuitenkaan vahvista tätä. Kuten korkein oikeus totesi 5. kesäkuuta 2014 antamassaan tuomiossa, I PK 311/13:

Vaikka työntekijä tekisi päätöksen paineen alaisena, se ei välttämättä tarkoita sitä, että paine merkitsisi työnantajan aikomusta pakottaa työntekijä suostumaan irtisanomaan työsopimus yhteisellä sopimuksella. Pelkästään se, että työntekijälle ilmoitetaan aikomuksesta irtisanoa työsuhde, ei ole laiton uhka. ".

Sopimuksen irtisanominen yhteisellä sopimuksella, vaikka määritelmän mukaan onkin paras ratkaisu molemmille työsuhteen osapuolille, on tosiasiassa aina hyödyllistä vain työnantajalle. Työntekijä on usein tietämätön tämän asiakirjan allekirjoittamisen kielteisistä seurauksista ja tuntuu pettyneenä siitä, että hän ei voi käyttää oikeuksiaan. Suosittelemme: Vuosiloma - milloin tilata?

Suositeltava
Jätä Kommentti