Tärkein » kilpailut » Työntekijöiden palkkojen maksamisen määräaika

Työntekijöiden palkkojen maksamisen määräaika

 kilpailut  : Työntekijöiden palkkojen maksamisen määräaika

Työsäännöstön (jäljempänä "työlaki") mukaan työntekijä sitoutuu työsopimuksen tekemisen seurauksena tekemään tietyntyyppistä työtä työnantajalle ja työnantaja sitoutuu palkkaamaan työntekijän korvausta vastaan. Siksi palkka on työsuhteen perus- ja yksi tärkeimmistä osista. Palkan maksaminen on työnantajan velvoite, jonka tulisi olla erittäin huolellisesti täytetty. Joten työnantajan tulisi kiinnittää paljon huomiota siihen, että se pannaan täytäntöön lain mukaisesti palkanmaksupäivä. Joten mitä määräaikoja työnantajan tulisi noudattaa palkanmaksun yhteydessä? Mikä maksutavan tulisi olla? Onko mahdollista muuttaa palkkasääntöjä? Vastaamme näihin kysymyksiin tässä artikkelissa.

Määräaika palkkojen maksamiselle asetuksissa

Art. Työlain 85 §: n mukaan työstä maksettava palkka on maksettava vähintään kerran kalenterikuukaudessa. Palkkapäivä tulisi määritellä etukäteen kiinteänä ja määrättynä päivänä, työsäännöissä, palkkaussäännöissä tai työehtosopimuksessa. Jos työnantaja ei ole laatinut tällaisia ​​määräyksiä, päivämäärä tulisi ilmoittaa työsopimuksessa. Työlaki antaa myös mahdollisuuden maksaa palkkoja osittain, esimerkiksi joka viikko tai kaksi. Ellei säädöksissä tai työsopimuksessa toisin määrätä, lakisääteinen palkkio maksetaan jälkikäteen, ts. Työn suorittamisen jälkeen..

Art. Työsäännöstön 85 §: n 3 momentissa, jos sovittu palkkapäivä on vapaapäivä (sunnuntai, yleinen vapaapäivä, lisäpäivä), palkka maksetaan edellisenä päivänä. Tämä tarkoittaa, että jos maksupäiväksi asetetaan kuukauden 10. päivä ja päivä on lauantain lomalla, se tulisi maksaa viimeistään lomaa edeltävänä perjantaina..

Jos sopimuksessa tai palkkaussäännöissä ei kuitenkaan määritetä palkanmaksun päivämäärää, palkkio olisi maksettava kalenterikuukauden viimeisenä päivänä. Pala- tai palkkiopalkkio olisi kuitenkin maksettava heti sen jälkeen, kun kokonaismäärä on määritetty, mutta viimeistään 10 päivän kuluessa seuraavasta kalenterikuukaudesta. Edellä mainituissa työjärjestelmissä yleinen käytäntö on ennakon maksaminen kuukauden 25. päivään mennessä, kun taas jäljellä olevan palkan tarkka laskenta - seuraavan kalenterikuukauden 10. päivään mennessä..

Yli kuukauden pituisten lisäpalkkioiden komponentit, esim. Neljännesvuosittaiset tai vuosipalkkiot, maksetaan palkkasäännöissä tai työehtosopimuksessa määriteltyinä päivinä, ja jos sellaisia ​​ei ole, työsopimuksessa määritettynä päivänä. Tämä palkkio maksetaan jälkikäteen, esim. Vuosibonus maksetaan kalenterivuoden lopussa tai seuraavan vuoden alussa, josta.

Mikä uhkaa työnantajaa maksumääräajan noudattamatta jättämisestä??

Jos työnantaja ei noudata sovittuja palkanmaksupäiviä, työntekijällä on oikeus lakisääteiseen viivästyskorkoon. Korkein oikeus korosti 19. syyskuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa (asiakirjan viitenumero: III PZP 18/02), että työntekijällä on oikeus viivästysaikaa koskevaan viivästyneeseen maksuun myös siinä osassa, josta työnantaja maksoi sosiaaliturvamaksut ja terveydenhoito sekä ennakko henkilökohtaisista tuloveroista.

Lisäksi opin mielestä vaatimus työstä maksettavan palkan maksamisen viivästymisestä liittyy läheisesti työsuhteeseen, koska se koskee korvausvastuun noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa vastuuta Art. Työsäännöstön 86 kohta, ja työoikeuden on otettava se huomioon, vaikka työntekijä ei olisi esittänyt tätä vaatimusta.

Jos palkkojen maksaminen viivästyy, työnantajaa uhkaa paitsi koronmaksuvelvollisuus, koska siinä tapauksessa, että työntekijälle aiheutuu vahinkoa palkanmaksun viivästymisestä, hän voi myös vaatia korvausta tätä tiliä Art. 471 siviililaki.

Työntekijän korvausvaatimusten rajoittamisesta säädetään Art. Työsäännöstön 291 §: n 1 momentti ja tämän määräyksen mukaan se on kolme vuotta.

Voiko työnantaja muuttaa palkanmaksupäivää??

Palkkojen maksamisen määräaika Työnantaja voi muuttaa työntekijää joka kerta, kun hänen on ilmoitettava asiasta työntekijöilleen. On korostettava, että palkkiosääntöjen muutokset ilmoittamatta työntekijöille ovat pätemättömiä. Korkein oikeus totesi 6. lokakuuta 2004 antamassaan tuomiossa (asiakirjaviite: I PK 569/03), että "ilmoitus, joka muuttaa palkkaussäännöistä johtuvia palkkaehtoja muuttamatta näitä sääntöjä ja ilmoittamatta niistä työntekijöille, ei muuta palkkaa työhön ".

Työntekijöille ei tarvitse antaa tietoja palkanmuutoksista kirjallisesti, vaan työnantaja voi tehdä sen myös suullisesti, sähköisesti (postilaatikon kautta) tai lähettämällä tietoja ilmoitustaululle..

On tärkeää, että muutokset otetaan käyttöön samassa muodossa kuin ne alun perin tehtiin. Joten jos palkanmaksun säännöt on määritelty palkkaussäännöissä tai työehtosopimuksissa, työnantajan tulisi tehdä muutoksia myös näihin laeihin. Jos näistä säännöistä sovittiin jokaisen työntekijän kanssa erikseen työsopimuksissa, työnantajan on pakko tehdä alkuperäisen sopimuksen liite kunkin alaisensa kanssa. Lisäksi jos työpaikalla on ammattiyhdistysjärjestö, muutoksista tulisi sopia ammattiliittojärjestön kanssa ennen niiden käyttöönottoa..

Palkanmuoto

Art. Työsäännöstön 86 §: n mukaan palkkojen maksaminen olisi suoritettava työntekijän omiin käsiinsä rahana eli käteisenä. Lisäksi muun kuin käteisrahaliikenteen nopean kehityksen vuoksi 3 §: n 3 momentti Työlain 86 § sallii maksujen suorittamisen siirtona työntekijän ilmoittamalle pankkitilille - työntekijä on vastuussa pankin valitsemisesta. Pankkisiirron yhteydessä työnantaja on vastuussa täsmällisyydestä, mikä tarkoittaa myös sitä, että työnantaja on velvollinen suorittamaan siirron niin nopeasti, että työntekijän palkkio hyvitetään hänen pankkitililleen maksupäivänä. Työnantaja vastaa myös siirron kustannuksista. Muuta palkkaa voidaan maksaa vain, jos niin määrätään työehtosopimuksessa tai jos työntekijä on suostunut siihen..

Palkanmaksu voidaan poikkeuksellisesti suorittaa myös osittain toisessa muodossa, esimerkiksi varajäsenenä, jos sellaisesta on säädetty laissa tai työehtosopimuksessa. Toisaalta ei ole sallittua maksaa tavaroista velkapaperina tai arvopapereina (esim. Osakkeina, joukkovelkakirjoina).

Säännöstön mukaan työntekijöille voidaan myös "maksaa" lisäpalkkioita muussa kuin olennaisessa muodossa. Se voi olla esimerkiksi asunnon vuokraaminen työntekijälle, puhelimen, kannettavan tietokoneen tai yritysauton antaminen yksityis- ja työntekijäkäyttöön. Muuna kuin rahana maksettava etu on myös koulutus-, loma- tai turistimatkojen maksaminen. Kaikkia edellä mainittuja etuuksia pidetään maksuttomina, ts. Työnantajat maksavat ilman korvausta.

Lisäksi työlaki antaa työntekijöille oikeuden tutustua asiakirjoihin, jotka muodostavat perustan palkkojen laskemiselle, kuten säännöt palkkioiden laskemiselle, bonusten laskemiselle, ylityökorvausten laskemiselle..

Voiko työnantaja paljastaa työntekijän palkan??

Työnantajalla ei ole oikeutta paljastaa tietoja työntekijän palkan suuruudesta, ellei hän ole antanut siihen suostumustaan. Korkeimman oikeuden seitsemän tuomarin 16. heinäkuuta 1993 antaman päätöslauselman (asiakirjaviite: I PZP 28/93) mukaan työntekijän palkan määrän ilmoittaminen ilman hänen nimenomaista suostumustaan ​​loukkaa Art. 23 ja art. Siviililain 24 §. Tällaisessa tilanteessa työntekijällä on oikeus vaatia työnantajalta korvausta aiheutuneista vahingoista.

Entä jos työnantaja maksaa työntekijälle kohtuutonta korvausta?

Voi myös tapahtua, että työnantaja maksaa vahingossa työntekijälle saman palkan kahdesti tai maksaa sen ylimääräisenä. Tässä tapauksessa työnantaja ei voi palauttaa perusteetonta etuutta yksin. Siksi, jos työntekijä ei palauta vapaaehtoisesti siirrettyjä varoja, työnantajalle jää vain vaatimus liikaa maksetun korvauksen palauttamisesta eli oikeudenkäynnissä perusteettomasta rikastumisesta..

Palkkojen maksupäivät - yhteenveto

Nykyisessä oikeudellisessa tilanteessa työnantajan on maksettava palkka vähintään kerran kuukaudessa, kiinteänä, ennalta määrättynä päivänä, välittömästi sen jälkeen, kun koko summa on määritetty, mutta viimeistään seuraavan kuukauden 10. päivänä.. Palkkojen maksamisen määräaika olisi määriteltävä työsäännöissä, palkkaussäännöissä tai työehtosopimuksessa. Jos työnantaja ei kuitenkaan ole laatinut tällaisia ​​määräyksiä, päivämäärä tulisi täsmentää työsopimuksessa.

Edellisen kalenterikuukauden maksupäivän siirtämistä myöhemmille päiville kuin seuraavan kuukauden 10. päivään voidaan käyttää vain, jos palkkion määrä lasketaan suorituksen mukaan (esim. Teos- tai palkkiojärjestelmässä).

Työnantajan tulee olla varovainen palkkojen maksamisen ajallaan, koska jokainen viivästyspäivä voi johtaa velvoitteeseen maksaa työntekijälle lakisääteinen viivästyskorko. Lisäksi jos työntekijälle on aiheutunut vahinkoa palkanmaksun viivästymisen vuoksi, hän voi vaatia korvausta aiheutuneesta vahingosta. Suosittelemme: sairaus ensimmäisen työkuukauden aikana ja sairausetuuksien perusta

Suositeltava
Jätä Kommentti