Tärkein » joka päivä » Onnettomuudet jäisillä jalkakäytävillä - siivousyritysten vastuu

Onnettomuudet jäisillä jalkakäytävillä - siivousyritysten vastuu

 joka päivä  :  Onnettomuudet jäisillä jalkakäytävillä - siivousyritysten vastuu

Onnettomuudet jäisillä jalkakäytävillä ovat periaatteessa väistämättömiä. Ei ole epäilystäkään siitä, että päällysteen omistaja tien pitämisestä puhtaana on vastuussa näiden tapahtumien aiheuttamista vahingoista. Esiin nousee kuitenkin kysymys, rajoittuuko vahinkovastuu vain kiinteistön omistajalle, jos hän käski toisen yksikön pitämään jalkakäytävän puhtaana tehtäviään suorittaessaan..

Jäisillä jalkakäytävillä tapahtuneet onnettomuudet - kiinteistön omistajan on pidettävä kiinteistö puhtaana

Maanomistajan vastuuta säännellään kuntien puhtauden ja järjestyksen ylläpitämisestä annetussa laissa. Määräysten mukaan kiinteistön omistajan on pidettävä kiinteistön vieressä oleva jalkakäytävä puhtaana, mukaan lukien velvollisuus poistaa säännöllisesti mutaa, lunta, jäätä ja muuta kiinteistöä.. Onnettomuudet jäisillä jalkakäytävillä voidaan unohtaa, jos omistajan maata hoidetaan asianmukaisesti.

Taiteen tarjoaminen. 5 sekuntia Kuntien puhtauden ja järjestyksen ylläpitämisestä annetun lain 1 kohta 4 
Kiinteistönomistajat varmistavat puhtauden ja järjestyksen: poistamalla mutaa, lunta, jäätä ja muita roskia kiinteistön varrella olevilta jalkakäytäviltä, ​​kuten jalkakäytävä on erillinen osa jalankulkuliikenteen julkista tietä, joka sijaitsee suoraan kiinteistön rajalla; kiinteistön omistajalla ei ole velvollisuutta siivota jalkakäytävää, jossa moottoriajoneuvojen maksettu pysähtyminen tai pysäköinti on sallittua.

Edellä olevassa säännöksessä tarkoitettu omistaja voi olla sekä luonnollinen henkilö että oikeushenkilö, mukaan lukien kunta tai asunto-osuuskunta. Kantajan (korvauksen hakijan) on määritettävä, mikä yksikkö on vastuussa jalkakäytävän hyvässä kunnossa pitämisestä. Jos päällysteellä ei ole omistajaa, tienhoitaja on vastuussa.

Puhtauden ja järjestyksen ylläpitämisen tulisi ymmärtää paitsi jalkakäytävän säännöllinen puhdistaminen, myös lumen poistaminen, liukkauden torjunta tai jalkakäytävävikojen poistaminen talvella, joten kyse on tien ylläpitämisestä kunnossa, joka estää käyttäjien altistumisen onnettomuuteen, jolla on riittävä syy-yhteys tien tai jalkakäytävän kuntoon "(ks. Krakovan käräjäoikeuden 12. elokuuta 2015 antama tuomio asiassa nro II Ca 931/15).

Taiteen tarjoaminen. Siviililain 415 §
Kuka on aiheuttanut toisen vahingon omasta syystään, on velvollinen korjaamaan sen.

Kiinteistönomistajan vastuu on vahingollinen, joka perustuu taiteen tarjoamiseen. Siviililain 415 §. Tähän säännökseen sisältyvä syyllisyysperiaate tarkoittaa, että "vahingonkorvausvelvollisuus syntyy vain silloin, kun vastuussa oleva yhteisö on syyllistynyt sellaiseen toimintaan tai laiminlyöntiin (huolimattomuus velvoitteidensa täyttämisessä) eli tiettyjen velvoitteiden rikkomiseen teolla tai laiminlyönnillä - velvoitteiden noudattamatta jättäminen "(Ks. Krakovan käräjäoikeuden 12. elokuuta 2015 antama tuomio asiassa nro II Ca 931/15).

Luonteeltaan vahingonkorvausvastuu edellyttää kolmen tilan esittelyä:

  1. vahinkojen olemassaolo - jäisellä päällysteellä tapahtuvan onnettomuuden sattuessa se on yleensä vahinkoa terveydelle aiheutuneiden vahinkojen muodossa ja tarvetta hoitoon liittyvistä kuluista (esim. lääkkeiden ostaminen, tarvittavan leikkauksen rahoittaminen, kuntoutusmenettelyt, lääkinnälliset tarvikkeet ja sairaalahoitoon ja hoitoon liittyvät mahdolliset tulonmenetykset);

  2. vastuuhenkilön virhe - kiinteistön omistajan oli pidettävä jalkakäytävä puhtaana ja puhtaana lumesta ja jäästä, mutta hän ei tehnyt sitä tai teki sen riittämättömästi;

  3. riittävän syy-yhteyden esiintyminen vahingon ja ilmoitetun yksikön syyn välillä - vahingon esiintyminen johtuu selvästi sen yksikön huolimattomuudesta, joka on velvollinen pitämään päällysteen puhtaana.

Katso myös

  • Onko punkkien purema työtapaturma??

Siivousyhtiö vastaa myös jäisillä jalkakäytävillä tapahtuneista onnettomuuksista

Edellä kuvattuja epäilyksiä kiinteistön omistajan vastuusta syntyy epäilemättä tilanteessa, jossa velvoittaja sitoutuu sopimuksen perusteella pitämään tien puhtaana siivousyritykselle. Mahdollisesti tämän tyyppisen sopimuksen tekeminen sen nimestä ja luonteesta riippumatta voisi vapauttaa kiinteistön omistajan vastuusta muun muassa. jäisillä jalkakäytävillä onnettomuuksia ja siirtää vastuu näistä tapahtumista siivousyrityksille.

Oikeuskäytännössä on kehitetty näkemys, jonka mukaan vastuu jäisillä päällysteillä sattuneista onnettomuuksista ja niiden aiheuttamasta vahingosta tällaisessa tilanteessa ovat yleensä molempien tahojen - sekä tienomistajan että siivousyhtiön - vastuulla. Tien omistajalla on oikeus antaa lumenpoisto- ja siivouspalvelut toiselle taiteen tarjoamiseen perustuvalle yhteisölle. Siviililain 429 §: n mukaan näiden tehtävien antaminen ammattimaiselle yritykselle, joka hoitaa ammattimaisesti siivouspalvelujen tarjoamista, ei kuitenkaan vapauta omistajaa vastuusta, joka liittyy hänen huolimattomuuteensa (ks. Korkeimman oikeuden 16. huhtikuuta 2003 antama tuomio, asiakirja nro II CKN 1466/00). Esimerkkejä tällaisesta laiminlyönnistä ovat siivousyrityksen ja sen kirjanpidon valvonnan laiminlyönti palvelujen tarjoamisen suhteen sekä asukkaiden signaalien huomiotta jättäminen, jotka huomioon ottaen voivat vähentää jäisillä jalkakäytävillä tapahtuneet onnettomuudet.

Paikallishallinnon yksiköiden vastuun sääntely annettuun tehtävään (esimerkiksi tilaaminen siivouksesta ja lumen poistamisesta jalkakäytäviltä) tapahtuu Art. 417 § 2. Edellä mainitun säännöksen mukaan molemmat yhteisöt vastaavat yhteisvastuullisesti. Solidaarinen vastuu tarkoittaa, että oikeutettu yhteisö voi vaatia vahingonkorvauksia kaikilta velvollisilta, vain yhdeltä tai vain joiltakin. Yhteisön valinnan määrää yleensä saajan taloudellinen suorituskyky ja sen todellinen vakavaraisuus. Vastuussa oleva yhteisö voi vaatia korvausta muilta velvoitetuilta osapuolilta asianmukaisissa osissa.

Asiakirja-aineistossa annettu 6.6.2014 annettu tuomio. III CSK 211/13
Korkein oikeus tässä kokoonpanossa jakaa täysin esitetyn lausunnon, joka löytää vahvan normatiivisen perustan Art. Siviililain 417 §: n 2 momentti Tämän säännöksen mukaan, jos julkishallinnon alaan kuuluvien tehtävien suorittaminen on sopimuksen perusteella annettu toimeksiannosta paikallishallinnon yksikölle tai muulle oikeushenkilölle, urakoitsijan ja paikallishallinnon yksikön tai valtionkassan on oltava solidaarisesti vastuussa aiheutetusta vahingosta..

Siivousyrityksen vastuun yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota Art. Siviililain 355 §: n nojalla, mikä antaa mahdollisuuden arvioida tämän yksikön tosiasiallista velvoitteiden täyttämistä Taiteen tarjoaminen. Siviililain 355 §: ssä asetetaan velvoite noudattaa huolellisuutta, joka on arvioitu tietyn toiminnan ammattimaisuus huomioon ottaen. Onnettomuuksien yhteydessä syyllisyydellä tarkoitetaan "huolellisuuden noudattamatta jättämistä tehtäviensä suorittamisessa" (ks. Łódźin käräjäoikeuden 2. lokakuuta 2015 antama tuomio asiassa III Ca 793 / 15). Jos teon tekijä käyttäytyy tavalla, joka poikkeaa tietyssä yhteiskunnassa noudatetusta mallista, huolimattomuuden syytös on perusteltu..

Takana jäisillä jalkakäytävillä tapahtuneet onnettomuudet ja siihen liittyvät vahingot ovat siivousyrityksen, ei sen työntekijöiden vastuulla. Työntekijät voivat olla taloudellisesti vastuussa työnantajalle työlainsäädännön mukaisesti, jos työnantajalle on aiheutunut vahinkoa työntekijän suorittamatta jättämisen tai virheellisen suorittamisen vuoksi.

Jäisillä jalkakäytävillä tapahtuneet onnettomuudet ja ruumiinvammojen korvaaminen

Päällysteen omistajien ja siivousyritysten vastuu ei rajoitu loukkaantuneen henkilön hoitokulujen korvaamiseen. Loukkaantunut voi myös vaatia vahingonkorvausta onnettomuuden seurauksena.

Korvauksen myöntämisen perusta on Art. Siviililain 445 §. "Vahinko ymmärretään aineettomana vahingona, kielteisinä kokemuksina ja kärsimyksinä. Kuten tuomioistuinten oikeuskäytännössä todetaan, korvaus liittyy tarpeeseen maksaa aineellinen korvaus loukkaantuneen pysyvästä vammaisuudesta, joka aiheuttaa fyysistä kärsimystä, sekä liikkumisen ja suorituksen rajoittamiseen. jokapäiväisen elämän toiminta "(vrt. Elblągin käräjäoikeuden tuomio 20. maaliskuuta 2013, annettu asiassa I Ca 53/11).

Korvaus määräytyy ottaen huomioon maltillisuusperiaate, joka edellyttää tapauksen kaikkien olosuhteiden huomioon ottamista, mukaan lukien onnettomuuden seuraukset, kärsimä vamma, sen aste ja kesto sekä jokapäiväisen toiminnan rajoitukset (ks. Tuomio korkeimman oikeuden 3. toukokuuta 1972 antama asia, annettu asiassa, jonka viitenumero on I CR 106/72). Korvauksen tarkoituksena on korvata uhrin kärsimys, mutta sen määrän on oltava verrannollinen kärsimään vahinkoon ja nykyisiin omaisuussuhteisiin (ks. Korkeimman oikeuden tuomio 26. helmikuuta 1962, annettu asiassa nro 4 CR 902/61). 

Suosittelemme: Ovatko työsuhteen muuttavan työntekijän oikeudet lailla säänneltyjä??

Suositeltava
Jätä Kommentti